Ei kenellekään tarvitse enää näin 2020-luvun kynnyksellä kertoa sitä, kuinka paljon nykyajan ihminen viettää aikaa puhelinlaitteeseensa tuijottaen. Muiden asioiden ohella myös uran suunnittelua tehdään paljon puhelimella. Mikä hauskinta, yli puolet ihmisistä eli 52 prosenttia selailevat rekrytointi-ilmoituksia ja tutustuvat uramahdollisuuksiin ollessaan sängyssä puhelimensa kanssa. Työpaikkaselailua tehdään sen lisäksi myös ravintoloissa, julkisissa kulkuneuvoissa, baareissa ja jopa vessoissa sekä palavereissa – ilmeisesti sellaisissa, jotka eivät kuulu positiivisimpien palaverien joukkoon. Kaiken kaikkiaan yli 90 prosenttia nykyajan työnhakijoista etsii uusia työpaikkoja mobiilisti.
Rekrytointi muuttuu ja kehittyy muun maailman kanssa
Yhä useamman yrityksen työyhteisö koostuu nyt pääosin vuosituhannen vaihteessa syntyneistä ihmisistä. Erilaisten tilastojen mukaan, he katsovat puhelimeensa keskimäärin 157 kertaa päivässä, eli noin viisi kertaa useammin kuin tavallinen aikuinen. Tästä onkin helppo päätellä, että nuoret asiantuntijat tavoittaa helpoiten mobiiliviestinnällä, oli se sitten viestittely sosiaalisessa mediassa, mainos LinkedInissä, joka on myös sosiaalista mediaa, tai erillinen rekrytointisovellus.
LinkedIn on muuttanut rekrytointimaailmaa merkittävästi, ja se toimii nyt ikään kuin perinteisen rekrytoinnin tukena: yhä useampi työnantaja pyytää työnhakijoilta linkin LinkedIn-profiiliin, josta välillä saa irti paljon enemmän tietoa hakijasta kuin tämän hakemuskirjeestä ja työtodistuksista. Hakemuskirjeen ja muiden työnhakuasiakirjojen laatimiseen on olemassa erinomaisia vinkkisivustoja, muun muassa www.cvpalatsi.fi auttaa työnhakijoita mainiosti ohjeillaan ja malleillaan. Nykyaikaisessa mobiilimaailmassa pelkillä papereilla ei kovin pitkälle päästä: kaikkia papereita täydentävät mobiili- ja sosiaalisovellukset. Edellä mainittu LinkedIn on itse asiassa myös jäämässä jälkeen, kun markkinoille ilmestyi nuorekkaammalle työnhakijakunnalle tarkoitettu Bumble Bizz -sovellus, joka ei sinällään mainosta itseään rekrytointisovelluksena vaan enemmänkin suhteiden luontityökaluna. Ja yllätys yllätys, sen kautta syntyy työsuhteita.
Etähaastattelut, etäkokoukset ja etärekrytointi
Etätyö on yleistymässä koko maailmassa, mutta pelkän työn muuttuminen etätyöksi ei vielä riitä: myös rekrytointi on siirtymässä pikkuhiljaa siihen suuntaan, että ihmisten ei tarvitsekaan enää kuluttaa aikaa tullakseen työhaastatteluun. Riittää, kun ensitapaamisen sijaan pidetään etäpalaveri tai etähaastattelu, jolla on useampiakin etuja perinteiseen työhaastattelutilaisuuteen nähden: työnhakijan ei enää tarvitse huolehtia kenkiensä putsaamisesta ennen haastatteluun tulemista, ei tarvitse suunnitella reittiä työhaastatteluun, eikä hakijan ollessa naispuolinen henkilö hänen tarvitse miettiä hameen pituuden sopivuutta. Työnantajallekin tällainen käytäntö tuo etuja, kun työhaastatteluun ei tarvita neuvottelutiloja, vastaanottojärjestelyitä ja muita fyysiseen tapaamiseen liittyviä asioita – kuten papereita.
Kaiken edellä mainitun lisäksi etähaastattelut kertovat aika paljon hakijan ja työnantajan edustajan taidoista kommunikoida mobiilisti: jos työntekijälle on tärkeää, että jatkossa töitä päästään tekemään etänä, hän pystyy jo työhaastattelutilanteessa näkemään, sopiiko etätyö työnantajalle vai joutuuko siitä väittelemään ja sopimaan aina päiväkohtaisesti. Myös työntekijän kommunikointitaidot ovat usein työnantajalle tärkeä asia, varsinkin kun työnhakijan tuleva työnkuva sisältää useita etäkokouksia asiakkaiden kanssa. Jos työnhakija ei pysty sopeutumaan etähaastatteluun, hän ei todennäköisesti onnistu etäkokouksissakaan – ei ainakaan aluksi. Etähaastatteluilla testataan siis paljon muutakin perinteisten haastattelukysymysten lisäksi.
Nykyaikaiset yritykset ja niiden HR-osastot suunnittelevat tänä päivinä kokonaisia strategioita, joilla he saisivat rekrytointiprosessin mobiiliksi ja sen kautta ympäristöystävällisemmäksi sekä hakijat paremmin tavoittavaksi. Joka paikkaan mobiilirekrytointi ei välttämättä sovi, mutta useimmiten henkilökohtaista työhaastattelutapaamista vaativat tehtävät ovat sellaisia, joissa etätyötä ei voida tehdä. Ja päinvastoin, etähaastattelu on yleensä merkki siitä, että töitäkin voidaan jatkossa tehdä etänä.