Suomi on yrittäjäystävällinen maa, ainakin mitä tulee uusien yritysten perustamiseen. Yrittäjyyteen kannustetaan, sillä se luo uusia työpaikkoja ja vähentää työttömyyttä. Suomessa suhtaudutaan myönteisesti sekä kotimaisiin yrittäjiin että ulkomaalaisiin, jotka harkitsevat Suomeen yrityksen perustamista . Yrityksen perustaminen Suomessa ei vaadi Suomen kansalaisuutta, vaan sen voi tehdä kuka tahansa henkilö, jolla on pysyvä asuinpaikka jossakin ETA-maassa. Oleskelulupa startupin perustajalle hoituu suhteellisen nopeasti ja mutkattomasti myös ETA-alueen ulkopuolelta tuleville yrittäjille.
Startupien luvattu maa
Suomessa yrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa kansalaisuuteen katsomatta. Yrittäjäksi aikova, ETA-alueen ulkopuolelta kotoisin olevan henkilön tulee anoa yrittäjän oleskelulupaa suunnitellessaan yrityksen perustamista Suomeen. Huhtikuusta 2018 niin kutsuttuja startup-viisumeita on myönnetty ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen haluaville kasvuyrittäjille. Toistaiseksi näitä viisumeita on kuitenkin myönnetty hyvin maltillisesti, sillä viisumilla pyritään houkuttelemaan Suomeen menestyviä yrityksiä, joilla on potentiaalia kasvuun myös kansainvälisellä tasolla.
Byrokraattinen prosessi oleskeluluvan saamiseksi on suhteellisen nopea. Hakijan ei tarvitse osata suomea, sillä Maahanmuuttovirastosta saatavan oleskelulupahakemuksen voi täyttää myös englanninkielisenä. Ennen oleskelulupahakemusta yrittäjän tulee anoa lausunto Business Finlandilta, joka puolestaan arvioi onko yrityksellä kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Business Finlandin osuus hakemuksesta voi viedä kuukauden tai pari, kun taas Maahanmuuttoviraston käsittely kestää noin kuukauden verran. Oleskelulupahakemus on tehtävä nopeasti yrittäjän saatua lausunnon Business Finlandilta, sillä lausunto on voimassa vain kaksi kuukautta. Tämä voi osittain selittää startup-viisumien hakuprosessin ripeää käsittelyä.
Syy startup-viisumien myöntämiseen perustuu siihen, että Suomi haluaa pärjätä kilpailussa kansainvälisistä osaajista. Tämän takia yrityksen perustaminen Suomessa on tehty helpommaksi myös Euroopan Unionin ulkopuolelta tuleville yrittäjille. Yrityksen perustamiselle ei juurikaan ole muita edellytyksiä kuin se, että yrittäjän tulee itse tehdä töitä perustamassaan yrityksessä Suomessa.
Suomessa toimii rahapelialan monopoli
Suomessa ulkomaisille yrittäjille ovet ovat siis lähes kaikille avoimet, mutta poikkeuksia löytyy. Kiihtyvällä vauhdilla kasvava rahapeliala on yksi taho, joka pyrkii koko ajan hakemaan tukevampaa jalansijaa myös Suomesta. Suomi on kuitenkin nettikasinoille jokseenkin haasteellinen markkina-alue, sillä Suomessa toimii valtiollinen rahapelimonopoli, Veikkaus. Se on ainoa rahapelialan toimija, jolla on lupa toimia sekä markkinoida toimintaansa Suomessa.
Suomen lainsäädännön myötä nettikasinot ovat joutuneet hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja tuotteidensa ja palvelujensa markkinointiin, joka poikkeaa siis muiden yritystyyppien markkinoinnista.
Suomalainen lainsäädäntö on siis varsin rajoittavaa, mitä tulee kasinoalan yrittäjiin. Lainsäädäntöä on kuitenkin kyseenalaistettu ja sille on ehdotettu muutosta Euroopan komission tasolla. Paineita uudistumiselle onkin asetettu useilta tahoilta jo jonkin aikaa, ja tämä osaltaan on johtanut esimerkiksi siihen, että hallitus otti vuonna 2018 käsittelyyn arpajaislakia koskevan muutosehdotuksen. Se on pieni askel suomalaiselle pelikansalle, mutta suuri harppaus kohti vapaampia kotimaisia rahapelimarkkinoita.
Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia
Rahapeliyhtiöt eivät ole ainoa toimiala, joka vielä toistaiseksi joutuu etsimään yrityksilleen toimipaikkoja Suomen ulkopuolelta. Suomalainen verohallinto ja työvoiman hinta rajoittavat monien alojen toimimista Suomessa. On kuitenkin aloja, jotka hyötyvät suomalaisesta yrityskulttuurista ja -ilmapiiristä. Näihin lukeutuvat muun muassa sekä teknologia- että energia-alat.
Innovatiivisuudestaan tunnettu Suomi on erityisesti teknologiayrittäjiä houkutteleva kohde. Peliyhtiöt Supercell ja Rovio ovat omalta osaltaan vieneet pienen valtion hyvää mainetta eteenpäin ympäri maailmaa. Nokian jalanjäljissä Suomeen on kasvanut mittava teknologiaosaajien ja yritysten kulttuuri, joka jatkaa edelleen kasvua. Tämä näkyy myös startup-viisumihakemuksissa, joiden joukossa on esimerkiksi komposiittiosien monistamiseen keskittynyt startup-yrittäjä Intiasta. Toinen lupaava esimerkki löytyy venäläisomistuksesa olevasta akkuja valmistavasta startupista. Molemmat yritykset edustavatkin juuri sellaista kansainvälistä osaamista, jollaista startup-viisumeilla pyritään Suomen markkinoille houkuttelemaan.