Pikavippien korkokatto, niiden kulut ja hinnat nousevat otsikoihin tasaisin väliajoin. Lakiin jo tehty muutoksia, joista suurin oli vuonna 2013 tehty lakimuutos alle 2000 € suuruisten lainojen korkokatosta. Vakuudettomien lainojen ja pikavippien myöntäminen öiseen aikaan on niin ikään kielletty.
Kuluttajansuojalaki määrittelee korkokaton seuraavasti:
“Jos luoton määrä tai luottoraja on alle 2 000 euroa, luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Hyödykesidonnaiseen luottoon tätä pykälää sovelletaan kuitenkin vain, jos kuluttajalla on luottosopimuksen nojalla myös oikeus nostaa rahavaroja.”
Käytännössä tämä tarkoittaa, että 2000 euron lainojen sekä tämän summan ylittävien lainojen korkoon kyseinen lainpykälä ei ylety. Tai ei ole ylettynyt tähän mennessä. Nyt tähän puuhataan muutosta, joka laskee pikavippien korot huomattavasti nykyistä alemmalle tasolle. Lainsäädännön muutoksen jälkeen kaikkia kuluttajansuojalain tässä luvussa määrittelemiä kulutusluottoja koskisivat samat säännöstöt.
Tämän kyseisen muutoksen, sekä muutaman muun, on tarkoitus astua voimaan 1.9.2019. Se, mitä muutoksella haetaan, on kalleimmista kuluttajaluotoista aiheutuvat velkaongelmat. Eri asia on, ovatko pikavipit ja niiden lainsäädäntö sekä sen tiukentaminen varsinaisesti ratkaisun avain vai tarvittaisiinko myös muunlaista harkintaa velkaongelman selättämiseksi.
Mitä lainoja muutos ja sääntely koskee?
Kuluttajansuojalain 7 luku käsittelee luotonmyöntämistä tai siihen rinnastettavaa toimintaa ja määrittelee hiukan hankalasti, mitä lainoja lain luku varsinaisesti koskee. Ehkä onkin kansantajuisempaa lähteä siitä, mitä lainoja lain piiriin ei kuulu.
Kuluttajansuojalain, ja niin ikään muutosten piiriin, eivät kuulu:
- Luotto, josta ei peritä kuluja lainkaan
- Panttilainaamon lainoja
- Asuntoluotto tai luotto, jonka vakuutena on asunto (ellei toisin säädetä)
- Jatkuvasti toimitettavaan hyödykkeeseen sidottu luotto, jota maksetaan osissa sopimuksen ollessa voimassa
Tärkeintä on ehkä tietää, että sääntely koskee kuluttajaluottoja myöntäviä rahoitusalan yrityksiä sekä niin sanottuja vertaislainoja myöntäviä tahoja.
Kyseinen laki sisältää paljon muitakin seikkoja kuin vain korkokaton. Siinä säännellään myös luottojen markkinointia sekä asetetaan markkinoinnille tietyt vaatimukset. Tämän lisäksi laissa määritellään hyvä luotonmyöntötapa, jota kaikkien Suomessa lainoja myöntävien tahojen tulisi noudattaa.
Korkokatto 30 % – mikä muu muuttuu?
Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen kuluttajaluottosopimuksia koskevasta lainsäädännöstä. Syyskuussa todennäköisesti voimaan astuvan lakimuutoksen mukaisesti pikavippien korkokatto lasketaan 30 % eli se putoaa huomattavasti nykyisestä katosta, joka on 50 % + viitekorko. Tämän lisäksi luotonmyöntäjän on pidettävä huoli siitä, että korkokatto ei ylity, vaikka viitekorko nousisi.
Pikavippien korot laskisivat siis huomattavasti, mutta näiden lisäksi säänneltäisiin myös muita luotoista veloitettavia kuluja. Hiukan vaikeasti ilmaistu rajoitus koskee muiden kulujen enimmäismäärää. Kuluja voisi jatkossa veloittaa 0,01 % verran myönnetyn luoton määrästä tai luottorajasta per päivä. Ja kyseisen luoton on todella oltava kuluttajan käytettävissä.
Näiden lisäksi uusi laki asettaa kulukaton. Muut luottokustannukset eivät saa ylittää vuodessa 150 euroa. Kulukatto katsotaan aiheellisiksi suurissa luotoissa, joiden kulut voisivat nousta sääntelystä huolimatta kohtuuttoman korkeiksi.
Pikavippien lainsäädäntö muualla Euroopassa
Suomessa on katseltu paljon muiden maiden lainsäädäntöjä kohti ja vertailtu kotimaista lainsäädäntöä muiden Euroopan maiden vastaaviin säännöksiin. Muun muassa Hollannin innoittamana on tehty lakialoite, jonka tarkoituksena on kieltää pikavippien markkinointi täysin.
Hollannissa on vuonna 2017 kielletty kokonaan pikalainojen markkinoiminen. Tätä ratkaisua pidetään tehokkaana ylivelkaantumisen ehkäisijänä. Hollannin asettama kielto on ollut voimassa vasta kesästä 2017 lukien, joten vielä kiellon vaikutuksista ei ole kattavia tietoja.
Ruotsissa kuluja on säännelty siten, että luotonottaja on koron lisäksi velvoitettu maksamaan vain sellaiset kulut, joista on sovittu ja jotka ovat todella aiheutuneet luotonantajalle lainan myöntämisestä.
Niin sanotun korkeakuluisen luoton kustannukset eivät Ruotsin lainsäädännön mukaan saa ylittää luoton määrää. Tällöin näihin kuluihin lasketaan kaikki luottokustannukset, viivästyskorko sekä vapaaehtoisesta perinnästä aiheutuvat kulut.
Tanskassa korkokattoa ei ole asetettu eikä kuluja rajoitettu, mutta enintään 3 kuukauden pituisille vakuudettomille lainoille on asetettu pakollinen 48 tunnin harkinta-aika. Tämä estänee herätelainojen nostamisen.
Iso-Britanniassa on uutisoitu paljon pikalainoista ja niiden koroista ja PayDay Loaneilla on siellä samanlainen vivahde kuin Suomessa. Iso-Britanniassa on säädelty markkinointia ja uudelleen luotottamista sekä asetettu korko- ja kustannuskatto. Absoluuttinen kustannuskatto rajoittaa lainakustannukset alkuperäisen lainan määrään. Tätä summa ne eivät voi ylittää.
Julkinen keskustelu pikavipeistä ja maksuhäiriöistä
Malleja pikavippien markkinointia rajoittaviin ja niiden kuluja koskeviin säädöksiin on siis useita. Mutta onko markkinoinnin rajoittaminen tai sen kieltäminen ratkaisu velkaongelmiin? Jos lainoista ei puhuta julkisesti, poistaako se niiden tarpeen kokonaan?
Julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa on keskusteltu paljon maksuhäiriöiden määrän ja niiden kasaantumisen lisääntymisestä. On myös tunnistettu, että pikalainat eivät suinkaan ole ainoa syy maksuvaikeuksien lisääntymisessä, vaan syy on jossain syvemmällä.
Suomessa on tällä hetkellä yli 380 000 henkilöä, jolla on maksuhäiriö. Pikavipit ovat kuitenkin tässä määrässä vain pienessä osassa, sillä takana on yleensä jokin painavampi syy. Suuri elämänmuutos voi kaataa talouden. Avioero, puolison kuolema, työttömyys tai sairaus heilauttaa taloutta miinukselle.
Eläkkeelle jääminen voi olla monelle uudenlaisen taloudenhallinnan paikka. Tulot pienenevät ja samaan aikaan vapaa-aikaa on määrättömästi. Varovainen kuluttaja pärjää hyvin, mutta makeasta elämästä nauttiva voi kokea ikävän yllätyksen.
Aikuiselta henkilöltä edellytetään kuitenkin omatoimista talouden hallintaa, johon voi hyvin kuulua myös järkevä luoton käyttäminen. Kun iloisen tai ikävän yllätyksen vuoksi joutuu joustamaan sen verran, että kuukausittaiset tulot eivät riitä tai säästöjä ei sillä hetkellä ole, on hyvä, että tarjolla on järkeviä rahoitusratkaisuja.
Markkinoitiin näitä rahoitusmuotoja tai ei, niille on asiakaskuntansa. Arkea ei aina pysty ennakoimaan täydellisesti, joten vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia erilaisille rahoitusmuodoille on hyvä olla olemassa.