Vanha jääkaappi hyrisee keittiön nurkassa vuodesta toiseen, pesukone hoitaa tehtävänsä edelleen ja olohuoneen televisiokin näyttää kuvaa aivan kelvollisesti. Toimiva sähkölaite ei kuitenkaan välttämättä ole sähkönkulutuksen kannalta yhtä hyvässä kunnossa kuin miltä se ulospäin näyttää. Kodinkoneiden energiatehokkuus on parantunut vuosien aikana, mutta erot vanhojen ja uusien laitteiden välillä vaihtelevat huomattavasti laiteryhmittäin.
Suurin ero syntyy yleensä laitteissa, jotka ovat käytössä jatkuvasti tai joiden toiminta vaatii paljon lämpöä. Jääkaappi ja pakastin käyvät ympäri vuorokauden, kun taas kuivausrumpu lämmittää ilmaa ja poistaa pyykistä kosteutta. Pienenkin kulutuseron merkitys kasvaa, kun käyttöä kertyy tuhansia tunteja tai satoja käyttökertoja vuodessa.
Jääkaappi kuluttaa ympäri vuoden
Vanhan jääkaapin sähkönkulutus kannattaa tarkistaa ensimmäisten joukossa. Kylmälaite käyttää sähköä joka päivä ja kaikkina vuorokaudenaikoina, joten vuosikulutus ratkaisee enemmän kuin laitteen hetkellinen ottoteho. Vanhan laitteen kulutusta voivat lisäksi kasvattaa kuluneet ovitiivisteet, pölyinen lauhdutin, huono ilmanvaihto laitteen ympärillä ja liian kylmäksi säädetty lämpötila.
Uusien kylmälaitteiden energiatehokkuus on kehittynyt, mutta pelkkää energialuokan kirjainta ei kannata verrata vuosikymmeniä vanhaan laitteeseen. EU uudisti energiamerkintöjä vuonna 2021, jolloin esimerkiksi jääkaappien vanha A+, A++ ja A+++ -asteikko vaihtui takaisin A–G-asteikkoon. Nykyisen C- tai D-luokan laitteen kirjain ei siksi tarkoita, että laite vastaisi kulutukseltaan vanhan asteikon saman kirjaimen laitetta.
Varmempi vertailukohta löytyy kilowattitunneista. Uuden jääkaapin energiamerkinnästä näkee vuotuisen sähkönkulutuksen, ja vanhan laitteen todellista kulutusta voi puolestaan mitata pistorasiaan liitettävällä kulutusmittarilla. Oman laitteen kulutusta voi arvioida myös e-markkinointi.fi kodinkoneiden sähkönkulutusoppaassa.
Kuivausrummussa ero voi olla suuri
Kuivausrumpu kuuluu niihin kodinkoneisiin, joissa tekniikan muuttuminen näkyy selvemmin sähkönkulutuksessa. Perinteinen sähkövastuksella lämpöä tuottava kuivausrumpu käyttää huomattavasti enemmän sähköä kuin lämpöpumpputekniikkaan perustuva malli. Euroopan komission aineistossa lämpöpumppukuivausrummun kulutukseksi on kuvattu noin 1,0 kWh kuivauskertaa kohden, kun vanhempien poistoilma- ja sähkövastuksella toimivien kondensoivien kuivausrumpujen taso on ollut noin 2,7 kWh kuivauskertaa kohden.
Ero alkaa näkyä nopeasti kodissa, jossa rumpua käytetään useita kertoja viikossa. Kahden kilowattitunnin lähelle nouseva ero yhtä kuivauskertaa kohti voi tarkoittaa vuodessa jo satoja kilowattitunteja. Säästö riippuu silti siitä, miten paljon laitetta käytetään ja kuinka kuivaksi pyykki lingotaan pesukoneessa ennen rumpuun siirtämistä.
EU kuivausrumpuja koskevat vaatimukset ovat samalla kiristyneet. Uusien kuivausrumpujen energiamerkintä siirtyi A–G-asteikolle heinäkuussa 2025, ja markkinoille tulevissa laitteissa lämpöpumpputekniikan merkitys on kasvanut voimakkaasti.
Pesukoneessa käyttötapa ratkaisee
Pyykinpesukoneiden kehitys näkyy veden ja energian käytössä, mutta vanhan koneen vaihtaminen ei automaattisesti puolita sähkölaskua. Pesulämpötila, ohjelma, täyttöaste ja pesukertojen määrä vaikuttavat vuosikulutukseen paljon. Uuden koneen Eco-ohjelma voi käyttää suhteellisen vähän sähköä, vaikka ohjelman kesto olisi pitkä.
Nykyisessä EU energiamerkinnässä pesukoneen sähkönkulutus ilmoitetaan 100 Eco-pesuohjelman kulutuksena. Merkinnästä näkee myös yhden pesun vedenkulutuksen, ohjelman keston, täyttömäärän ja melutason. Tämä tekee kahden uuden koneen vertailemisesta huomattavasti helpompaa kuin pelkkä energialuokan katsominen.
Vanha pesukone voi silti olla aivan käyttökelpoinen, jos sitä käytetään vähän. Neljä kertaa viikossa pyörivän koneen kulutuserolla on aivan toinen merkitys kuin yhden hengen taloudessa, jossa pyykkiä pestään kerran viikossa. Laitteen käyttömäärä kannattaa siksi ottaa mukaan ennen ostopäätöstä.
Astianpesukone säästää myös vettä
Astianpesukoneessa energiatehokkuus liittyy erityisesti veden lämmittämiseen. Uudet koneet käyttävät pienempiä vesimääriä ja pyrkivät hoitamaan pesun matalammalla energiankulutuksella, vaikka Eco-ohjelmat kestävät usein vanhoja pikaohjelmia pidempään. Euroopan komission mukaan tehokas astianpesukone voi käyttää noin yhdeksän litraa vettä 15 hengen astiaston pesemiseen.
Käsin peseminen ei sekään ole automaattisesti energiatehokkaampaa. Komission vertailussa vastaavan astiamäärän käsin pesemiseen voi kulua noin 20 litraa vettä, jonka lämmittäminen vaatii energiaa.
Vanhan ja uuden astianpesukoneen ero kannattaa kuitenkin jälleen katsoa energiamerkinnän todellisista kulutusluvuista. EU nykyinen merkintä kertoo sähkönkulutuksen 100 Eco-pesukertaa kohti sekä vedenkulutuksen yhtä ohjelmaa kohden.
Televisio on erilainen tapaus
Televisioissa tekniikka on muuttunut nopeasti, mutta uusi televisio ei välttämättä tarkoita pienempää sähkönkulutusta. Näyttöpaneelien hyötysuhde on parantunut, mutta samaan aikaan television koko on kasvanut monessa kodissa huomattavasti. Vanhan 32-tuumaisen television vaihtaminen uuteen 75-tuumaiseen malliin voi siksi kasvattaa kulutusta, vaikka uusi näyttötekniikka olisi tehokkaampi.
Kuvan asetuksillakin on merkitystä. EU nykyisessä televisioiden energiamerkinnässä ilmoitetaan kulutus erikseen tavalliselle SDR-kuvalle ja HDR-kuvalle. Euroopan komissio huomauttaa, että HDR-tila voi joissakin tapauksissa kuluttaa jopa kaksinkertaisesti energiaa muihin asetuksiin verrattuna.
Kodin elektroniikassa kannattaa samalla tarkistaa turha jatkuva käyttö. Uudemmissa laitteissa valmiustilan kulutusta on rajoitettu ekosuunnitteluvaatimuksilla, mutta televisio, pelikonsoli, vahvistin ja muut verkkoon kytketyt laitteet voivat muodostaa yhdessä jatkuvan pienen pohjakuorman.
Valaistuksessa ero näkyy heti
Valaistus on helppo esimerkki siitä, kuinka suuri tekninen muutos voi tapahtua tavallisessa kotitalouslaitteessa. Vanhan hehkulampun sähköstä suuri osa muuttuu lämmöksi, kun taas LED tuottaa saman määrän valoa huomattavasti pienemmällä teholla. EU nykyisessä energiamerkinnässä valonlähteen kulutus ilmoitetaan kilowattitunteina 1 000 käyttötuntia kohden.
Eron voi hahmottaa yksinkertaisella esimerkillä. Jos 60 watin vanha lamppu korvataan samaan käyttötarkoitukseen sopivalla 8 watin LED-lampulla ja valoa käytetään kolme tuntia päivässä, vanha lamppu kuluttaisi laskennallisesti noin 66 kWh vuodessa ja LED alle yhdeksän kWh. Yhden lampun säästö jäisi vielä kohtuulliseksi, mutta kymmenessä paljon käytetyssä valaisimessa ero olisi jo aivan toista luokkaa.
Vanhaa ei tarvitse vaihtaa vain vaihtamisen vuoksi
Toimivan kodinkoneen heittäminen pois pelkän energialuokan vuoksi ei yleensä ole ensimmäinen järkevä ratkaisu. Hankintahinta voi olla paljon suurempi kuin muutaman kymmenen kilowattitunnin vuotuinen säästö, ja uuden laitteen valmistamisellakin on oma materiaali- ja energiavaikutuksensa. Suurin taloudellinen hyöty löytyy tilanteesta, jossa vanha laite kuluttaa paljon, sitä käytetään runsaasti ja uusi vaihtoehto on selvästi tehokkaampi.
Vertailu kannattaa tehdä eurojen sijaan ensin kilowattitunneilla. Vanhan ja uuden laitteen vuosikulutuksen voi syöttää e-markkinointi.fi kodinkoneiden sähkönsäästölaskuriin, jolloin eron näkee sekä kilowattitunteina että arvioituna rahallisena säästönä. Kodin kokonaisuutta voi tarkastella lisäksi sähkönkulutuksen pääoppaassa.
Sähkön hinnallakin on lopulta merkitystä. Sadalla säästyneellä kilowattitunnilla on pieni vaikutus hyvin halvan sähkön aikana ja suurempi vaikutus korkean hinnan aikana. Pörssisähköä käyttävä voi lisäksi pienentää kustannuksia ajoittamalla esimerkiksi pyykin- ja astianpesua edullisemmille tunneille.
Nämä laitteet kannattaa tarkistaa ensin
Kaikkia kodin sähköisiä laitteita ei tarvitse lähteä mittaamaan samana viikonloppuna. Suurimmat mahdollisuudet löytyvät yleensä jatkuvasti käyvistä, paljon lämpöä tuottavista tai usein käytettävistä laitteista.
- Jääkaappi ja pakastin: tarkista vuosikulutus erityisesti, jos laite on selvästi vanha tai käy lähes jatkuvasti.
- Kuivausrumpu: vertaa vanhaa vastus- tai kondenssikuivainta lämpöpumppumalliin.
- Valaistus: vaihda paljon käytössä olevat vanhat hehku- ja halogeenilamput LED-valoihin.
- Astianpesukone ja pyykinpesukone: vertaa kulutusta käyttökertojen määrään, älä vain energialuokkaan.
- Televisio: huomioi ruudun koko, kirkkaus ja HDR-käyttö uuden ja vanhan laitteen vertailussa.
- Varalaitteet: tarkista, onko autotallissa, kellarissa tai mökillä vanha jääkaappi tai pakastin käynnissä ympäri vuoden ilman todellista tarvetta.
Sähkön kokonaiskulutus ratkaisee lopulta enemmän kuin yhden yksittäisen laitteen energialuokka. Kodin suurimmat kuluttajat kannattaa tunnistaa ensin ja tehdä hankinnat vasta sen jälkeen. Säästöä voi syntyä samaan aikaan sekä tehokkaammista laitteista, järkevämmästä käytöstä että omaan kulutusprofiiliin sopivasta sähkösopimuksesta.
Energiamerkistä löytyy paras vertailuluku
Uutta laitetta ostettaessa energialuokan kirjain antaa nopean yleiskuvan, mutta kilowattituntimäärä kertoo enemmän. EU A–G-asteikko on rakennettu niin, että saman tuoteryhmän laitteita voi vertailla keskenään, ja EPREL-tuotetietokannasta löytyy mallikohtaista tietoa energiamerkin QR-koodin avulla.
Vanhan laitteen kohdalla tilanne vaatii hieman enemmän työtä. Kulutusmittari kertoo pistorasiaan liitettävän laitteen todellisen energiankäytön, ja kylmälaitetta kannattaa mitata useamman vuorokauden ajan. Laitteen vaihtamisen kannattavuus alkaa hahmottua, kun todellinen vuosikulutus, uuden laitteen ilmoitettu kulutus ja hankintahinta laitetaan samaan laskelmaan.
Pienikin tutkiminen voi tuottaa yllätyksen. Kodin vanhin laite ei aina ole suurin sähkösyöppö, eikä uusin laite ole automaattisesti vähiten kuluttava, jos se on huomattavasti suurempi tai sitä käytetään enemmän.