Ajattelin pitkästä aikaa taas kirjoittaa yhdestä asiasta, joka nyrppii. Ei varmasti ainoastaan minua, joten tässä tulee – minun näkemykseni Newtonin laista yritysmaailmassa, eli Newtonin kolmas laki (voiman ja vastavoiman laki) yrityskäytännössä.
Newtonin 3. laki eli voiman ja vastavoiman laki: Kun kaksi kappaletta on vuorovaikutuksessa keskenään, kappaleet kohdistavat toisiinsa yhtä suuret, mutta suunniltaan vastakkaissuuntaiset voimat.
Einstein: E=mc2 , selitettynä yhtälö tarkoittaa sitä, että energia (E) ja massa (m) voivat vaihtaa paikkaa. Energia säilyy aineena, ja energia voidaan myöhemmin muuttaa aineeksi. Einstein kertoi myös, että johtuen valonnopeudesta, liikuttaessa tarpeeksi nopeasti, aika muuttu, aika on siis suhteellinen. Einsteinin työ oli pelkkää teoriaa, eikä hän todistanut ajatuksiaan kokeellisesti.
Jos saat minulta, annatko minulle?
Minulla on yksi liiketoiminta, joka perustuu monessa mielessä vuorovaikutteisuuteen. Ennen kaikkea koska kyse on luettavasta lehdestä, joka jaetaan joka viikko yli 33 000 kotitalouteen ja todennäköisesti edes muutama tuhat ihmistä lukee siinä olevia artikkeleita, ja näkee lehdessä olevia mainoksia.
Meille tulee toimitukseen kohtuullisen paljon erilaisia juttuideioita viikoittain ja suoranaisia valmiita mainostekstejä, joita toivotaan lehteen. Toisaalla ovat myös liikkeet ja yrittäjät, jotka kutsuvat toimittajan paikalle tekemään juttua. Meillä on usein toivomuksena (ääneen sanomattakin selvänä pidetty), että jos yrityksestä tai tapahtumasta on mediassamme iso juttu, kyseinen tapahtuma myös käyttää mediaamme maksulliseen markkinointiin. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään pakko, sillä kirjoitamme varsin laajasti kaikesta, ja paikallisia kiinnostavista asioista, saamatta niistä taloudellista hyötyä.
Tietenkään yritysten ja yrittäjien välisiä tekemisiä ei voi verrata mihinkään kuuluisan tutkijan lauseeseen, mutta on näitä sanontoja ”tavallisella kulkijallakin”, kuten ”raaputa minun selkääni, niin minä raaputan sinun”. Liiketoiminnassa on paljon tilanteita, joissa yrittäjä itse ei voi yksinään pärjätä, ja jos joskus voisi luoda yhteisillä tekemisillä todellista pitkäaikaista yhteistyötä, niin pitääkö kaikesta aina maksaa rahalla? Raha on tärkeä, mutta varsinkin silloin jos molemmat tai useampi yrittäjä näkee yhteisen maalin ja tekee töitä sitä kohti, raaputtaen toistensa selkää, on näiden yrittäjien yhteinen voima suurempi kuin ryhmän yksittäisten yrittäjien voimien yksittäinen summa – vai mitä?
Voi sitä XXXX määrää
Onhan se valitettavan tavallista, että näissä asioissa Einsteinin suhteellisuusteoria ei toimi vastavoimaisuudesta. Jos meillä on toimittaja tehnyt ison ja hienon jutun…. mutta sitten saadaankin huomata, että maksullinen mainostila onkin otettu naapurislehdestä, jonka ei siis edes tarvitse kirjoittaa juttua, koska me jo olemme sen tehneet….
Jos tämä tapahtuisi edes joskus, se ei haittaisi, mutta kun tämä tuntuu enemmän käytännöltä. Jos sitten mediamyyjä vahingossa saattaa soittaa, tietäen, että olemme tekemässä juttua, niin vastaus saattaa olla tasoa ”mutta mehän saamme teiltä jo sen ilmaisen artikkelin, joten olemme ottamassa mainostilan tuosta toisesta lehdestä”… *!?**!!**!
Vastavuoroisuuden ja sosiaalisuuden häviäminen
Monessa asiassa elämässä ja liiketoiminnassa pääsee paremmin ja useasti helpommin eteenpäin, jos löytää kumppanin, jonka kanssa tehdä asia tai asioita yhdessä. Yhdessä tehtäessä eri osapuolet täydentävät toisiaan ja useasti auttavat toisiaan vastavuoroisesti. Nykyaika ei ymmärrä tällaista käyttäytymistä, varsinkaan siinä tapauksessa, kun raha ei liiku. Esimerkiksi Verottaja on sitä mieltä, että periaatteessa aina kun työ- tai palvelu toteutuu, jonkun tulisi maksaa siitä.
Mitenkäs edellä mainittu tilanne, missä lehden toimittaja tekee lehteen etukäteisjutun tapahtumasta ja kertoo laajasti jutussa tapahtumajärjestäjästä. Artikkeli itsessään auttaa selvästi enemmän itse tapahtumaa kuin lehteä, mutta kuitenkaan tapahtumajärjestäjä ei maksa tästä mediatilasta mitään? Sen sijaan toimittajan työnantaja maksaa toimitttajan palkan ja toivoo, että kenties artikkelin aiheena ollut tapahtumanjärjestäjä käyttäisi hänen mediaansa markkinointikanavana… tässsä kuitenkaan ei ole mitään vastavuoroisuuden lakia, eikä edes ns. hyviä tapoja – ainakaan enää.
Miten luodaan toimiva yritysverkosto?
Toimiva yritysverkosto on asia, jota moni yrittäjä toivoo, ainakin mielessään, mutta valitettavan usein hyvätkin projektit ja verkostot kuivuvat siihen, että jäsenet pelkäävät toisten jäsenten saavan enemmän hyötyä kuin toiset(!). Tässäkin toimii siis Newton vastavuoroisuuden laki, jos kaikki työntäisivät välillä sen oman ”minä itse” ajattelun sivummalle, olisi meillä enemmän kilpailukykyä, ja enemmän suomalaisia menestyjiä, eikä vain muualta tänne tulleita ketjuja, jotka tallovat pienet paikalliset liikkeet ja yrittäjät pelkällä massallaan… eikä se pieni paikallinen yrittäjä, uskalla tai osaa luoda toimivia paikallisia yritysverkostoja. Kateus on yrittäjän kenties suurin vihollinen ja este kasvulla ja yhteistyölle.
Jos sinulla on kokemuksia asiasta, kerro ihmeessä. Minulla on kokemuksia näistä jo yli 30 vuoden ajalta.