Markkinointiviestintä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana uusien teknisten kehitysten tullessa käyttöömme. Ennen olimme välillä jopa viestien ulottumattomissa, mutta nykyään meillä on lähes aina mukana älypuhelin tai jokin muu älylaite ja joku aina tietää, missä milloinkin olemme. Samalla kun tekniikka on vallannut elämämme, erilaiset viestit vievät huomiomme – tai paremminkin, suurin osa viesteistä menee ohi huomiomme.
Markkinoinnissa ja mainonnassa on kyse yrityksen sanoman läpi saamisesta potentiaaliselle ostajalle. Joissakin tapauksissa saadaan aikaan nopea ostopäätös, kuten kauppojen kassajonoissa odotellessa ostamme lehtiä, karkkia, purukumia yms. mitä suinkaan on tarjolla. Toisaalla taas voimme ostaa uuden auton, vaikka emme olisi sitä välttämättä vielä tarvinneet. Miksi?
Nopeampi, parempi, halvempi, hienompi, ympäristöystävällisempi – millainen sinun palvelusi tai tuotteesi on? Osaatko kertoa sen pääasiat nopeasti ja lyhyesti vai jäätkö jaarittelemaan ummet ja lammet? Kauppaa ei tehdä logiikalla ja hirveällä määrällä tietoa, kauppa tehdään tunteella ja monesti ihmisen eli ostajan oman historian sanelemin sävelin.
Case rahapelit
Tämä on hyvä esimerkki markkinoinnista, nykyinen Veikkauksen tilanne. Veikkaus on monopoli, joka ei saa mainostaa tiettyjä pelejään ollenkaan mutta viimeiset kuukaudet se on saanut ilmaista media-aikaa televisiosta, radiosta, lehdistä ja internetistä ja kaikissa on puhuttu sen automaattipeleistä, nettipalveluista, kolikkopeleistä – ja kaikki tämä on käytännössä tukenut Veikkauksen mainontaa siten, että se lisää tahtomattaankin ihmisten tietoisuutta, mitä on tarjolla. Ehkä se joillakin vähentää mielenkiintoa, mutta taas toisaalla tuo uusia pelaajia testaamaan niin markettien automaatteja kuin nettikasinon kolikkopelejä, mikä suinkaan ei ole ison keskustelun pääasia, mutta todennäköinen tulos kuitenkin tässä vaiheessa. Mitä jatkossa seuraa, sen saamme varmasti lukea tulevien otsikoiden muodossa tai A-studion haastatteluissa.
Pitääkö olla paras voittaakseen?
Meitä suomalaisia on menneinä vuosina kutsuttu insinöörikansaksi. Se tarkoittaa, että vaikka meillä olisi markkinoille valmis tuote tai palvelu, viilaamme sitä vielä edelleen, jotta siitä tulisi mielestämme entistä parempi. Jatkamme viilaamista, kunnes huomaamme, että markkinoille on jo tullut uutuuksia samalla ajatuksella ja vieneet markkinat itselleen. Viilattu tuote voi olla ominaisuuksiltaan paras, mutta ei välttämättä markkinavoittaja. Onko esimerkiksi Ikea paras mahdollinen tuote?
Ikean historia alkoi jo 1943 ja perustaja Ingvar Kamprad myi aluperin käytännössä mitä vain pikkutavaraa kunnes 1948 tulivat ensimmäiset huonekalut ja ensimmäinen tavaratalo Tukholmaan 1965. Nettiin Ikea meni 1997 ja nettikauppa avattiin jo vuonna 2000. Tänään Ikealla on noin 400 tavarataloa lähes 50 maassa ja sen liikkeissä käy yli miljardi ihmistä vuodessa. Ikean liikevaihto lähentelee 40 miljardia ja sillä on lähes 200 000 työntekijää. Aika hyvin kaverille, joka aloitti 17-vuotiaana kyniä myymällä. Knoppitietona: Ikea omistaa 416 tuulivoimalaa ja tuottaa itse 73% käyttämästään energiasta tuulen ja aurinkovoiman avulla. Mutta Ikea on aina elänyt hetkessä ja se uudisti oman markkinointinsa enemmän tuotemarkkinoinniksi juuri 2018.
Puhutaan myös suomalaisista nörteistä, jotka olisivat koodanneet PC-käyttöjärjestelmää, mutta ennen kuin se saatiin markkinoille, tuli Microsoft Windows, ja vaikka kaikki sitä aina haukkuvat, on se julkaisunsa vuoden 1985 jälkeen ollut maailman käytetyin käyttöjärjestelmä henkilökohtaisissa tietokoneissa ja nykyään se tukee 137 eri kieltä. Itse Microsoft perustettiin jo 1975 Bill Gatesin ja Paul Allenin toimesta Basic-tulkin julkaisulla. Yhtiön perustajan Bill Gatesin omaisuuden nykyarvo on noin 100 miljardia dollaria, eli melkoisen hyvin kaverilta, jonka luoma käyttöjärjestelmä ei ole paras ja jota kaikki haukkuvat.
Treenaa viestiäsi
Väliotsikko kertoo kaiken, kun teet viestiä omasta palvelustasi tai tuotteestasi, treenaa sitä. Älä huoli ensimmäisiä versioita, joita saat valmiiksi vaan pidä tauko ja keksi uusia. Kysy työkavereilta, tutuilta ajatuksia ja ideoita. Ei niistä tarvitse kaikista pitää tai käyttää, mutta joku ulkopuolinen voi kenties osua juuri siihen naulankantaan ja antaa sinulle sen osuvan idean, jonka avulla saat oman tarjontasi eriytettyä muista tarjolla olevista.
Puhutaan myös brändäyksestä, eli siitä, että teet kaiken periaatteessa samojen reunaehtojen mukaisesti. Käytät samaa kirjasinta, samoja värejä, samaa logoa, mutta sitten itse teksti ja kuvat voivat muuttua ja koot ja muodot – mutta oman yrityksesi olennaisin, se rakentamasi brändi tulee säilyä samanlaisena, jotta ihmisillä on jotain mitä muistaa, jotain mikä jää mieleen kerta toisensa jälkeen.
Nopeasti vai vuosien kuluessa?
Osa liiketoiminnasta on sellaista, että se vaatii tutkimuksia ja protoja ja vuosien kehitystyötä. Toiset liiketoiminta-alueet ovat nopeita ja pystyssä päivässä ja jo muutamassa kuukaudessa käy selväksi, onko siitä mihinkään vai ei. Kuka sitten tietää, miten omalle yritykselle käy? Useimmiten alku on hankalaa, mutta parin kolmen vuoden päästä pitäisi vähintään näkyä jo positiivista tulosta, jos alun tahmeilu vain jatkuu, voi ollakin, että siitä toiminnasta ei ole kannattavaksi yritykseksi ja on parempi aloittaa alusta uuden idean kanssa.